31.8.2009

Voisiko sua nähdä vaikka ihan pikaisesti?

Voisi. Voisi minua nähdä vaikka ihan pikaisesti. Minua voisi hyvin mielellään nähdä vaikka ihan pikaisesti.

Ja niin Poikanen jäi katsomaan Pikku Kakkosta, kun äiti lähti käymään pihalla, ihan pikaisesti.

Postilaatikoilla minua odotti mies, joka pyysi minut mukaansa parkkipaikalle. Parkkipaikalla oli auto ja auton peräkontissa oli termospullo, jossa oli haudutettua teetä. Teen lisäksi tarjolla oli suklaakonvehteja. Ja niin me joimme parkkipaikalla teetä pahvimukeista ja annoimme sen sulattaa suklaan suihimme.

Mies laittoi perääni tekstiviestin, jossa liikenneturvallisuuden vuoksi pyysi minua ystävällisesti lopettamaan tuollaisen suutelemisen. Minä laitoin ystävälleni tekstiviestin, jossa kerroin olleeni juuri parhailla treffeillä ikinä.

30.8.2009

Tavoitteen asettelu

Emme kumpikaan olleet etsimällä etsimässä suhdetta. Erostani oli kulunut vain hetki, hän ei ollut päättömästi rakastuvaa ja suhteeseen syöksyvää tyyppiä. Otimme tavoitteeksemme selvittää miksi emme voi sietää toisiamme. Olimme varmoja onnistumisestamme! Emme varmastikaan voisi tarkemmin ajatellen sietää toisiamme!

29.8.2009

...ja sen toteutus

Poikanen jäi katsomaan Pikku Kakkosta, kun minä lähdin treffeille parkkipaikalle.

Hän odotti minua. Hymyili kaunista hymyään. Oli kulunut melkein viikko edellisestä tapaamisestamme. Hän kaivoi taskustaan kultaisena kimaltelevan purkin ja ojensi sen minulle. Teetähän hän oli tullut tuomaan.

Juttelimme niitä näitä. Hypähtelin, etten palelisi - tammikuinen ilta ei ollut liian lämmin. Vilkuilimme toisiamme. Minuutit kuluivat. Kohta pitäisi palata sisälle. Piti alkaa tehdä lähtöä. Tiesin, että suutelisimme pian. Pelkäsin, ettemme.

Katsoimme toisiamme. Hän veti minut lähemmäs ja suuteli minua kevyesti, varovasti. Kuroin kiinni välin vartaloidemme välillä, nostin käteni varovasti, kevyesti hänen ympärilleen ja vastasin suudelmaan.

Taivaalliset asiat ovat usein maallisia.

28.8.2009

Suunnitelma...

Minä en juo kahvia, minä juon teetä. Mikä voi olla sen parempaa kuin mukillinen haudutettua teetä höystettynä palalla suklaata, jonka lämmin tee sulattaa? Kenties suuteleminen miellyttävän miehen kanssa?

Fiksaationi teehen oli käynyt ilmi jo ensimmäisillä treffeillä ja kun suutelemisesta oli sähköpostissa heitetty riittävästi :P -hymiöön päättyviä lausahduksia, tarttui mies oljenkorren sijaan teelehteen - hänellä oli Kiinan reissulta enemmän kuin tarpeeksi irtoteetä, sitä riittäisi minullekin. Asuimme lähekkäin, hän voisi ohi kulkiessaan tuoda minulle purkillisen teetä. Sanoin voivani tulla parkkipaikalle vastaan hänen kulkiessaan ohi, enhän minä voinut teestä kieltäytyä.

27.8.2009

Unikuvia

Poikaseni palasi kotiin, eikä siitä kuinka ja milloin kolmannen tapaamisen voisi järjestää ollut tietoa.

Sähköpostissa hän kertoi nähneensä minusta unta. Unessa hän tunsi minut jo. Unessa sanoin, ettei meillä taida olla mitään yhteistä. Hän suuteli minua oikealle poskelle. Olin hämmentynyt ja pettynyt.

Ehdotin, että kohtalon uhmaamiseksi hän voisi tuon tilanteen tullessa eteen valvemaailmassa suudellakin minua vasemmalle poskelle. Hän ilmoitti, ettei ole juuri nyt erityisen kiinnostunut poskieni suutelemisesta, vaan jostain ihan muusta.

26.8.2009

Erään lauantain jälkeisenä sunnuntaina

~ Tuli mieleeni, että voitaisko nähdä toistekin. Vaikka tänään. Ei mulla ole kiire, vaan hirmuinen kiire. ~

Suunnilleen niin se meni. Sähköposti, jonka hän lähetti seuraavana päivänä.

Minulla oli jo treffit sille päivälle - tuoreen yksinhuoltajan on otettava kaikki irti vapaista viikonlopuista. Pääni raksutti ja naksutti kuinka saisin mahdutettu päivääni vielä toisenkin tapamisen. Aikani pähkäiltyäni tiedustelin olisiko liian kummallinen aika nähdä illalla yhdeksältä. Ei ollut.

Elokuva kesti kolme hyvin pitkää tuntia. Lopputekstit olivat pelastus. Deitilläni oli onneksi kiire hakemaan poikaansa lapsenvahdilta, eikä minun tarvinnut kieltäytyä tuokiosta kahvikupposen ääressä. Sain kyydin kotiin, join lasillisen vettä ja juoksin bussipysäkille.

Tällä kertaa mies oli ehtinyt paikalle ennen minua.

Tapaamista edeltäneet tunnit olivat vieneet ikuisuuden, aika jonka vietimme yhdessä kesti muutamia nanosekuntteja.

25.8.2009

Inbox (1)

Hyvästeistä oli kulunut tunti, kun postilaatikkoni kolisi. Sain palautetta. Olin kuulemma tehnyt vaikutuksen. Pallo jatkon suhteen olisi minulla.

Loistin. Sädehdin. Päässäni asustelevat pikkumiehet heittelivät innoissaan uutta punaista rantapalloaan.

Vastauksessani totesin vaikutuksen olleen molemminpuolinen.

24.8.2009

Eräänä lauantaina kello kolme

- Meillä on varmaankin tapaaminen?
Hänen äänensä hymyili ja minun päässäni laulettiin moniäänisesti KYLLÄ!

Hän teki heti vaikutuksen. Hän oli silmissäni miellyttävä - hymyilevät kasvot, tummat hiukset, miehen vartalo. Eivätkä sanotut sanat pilanneet ulkokuorta - sivistynyt mies, jolla oli selvästikin mielipiteitä ja ajatuksia, vieläpä samansuuntaisia kuin omani.

Kolme tuntia kului huomaamatta ja oli aika sanoa hei hei. Tiemme erosivat liikennevaloissa, jotka olivat minulle punaiset. Katsoin hänen peräänsä ja olisin halunnut nähdä hänet uudestaan heti, samantien, välittömästi. Miksi erosimme edes?

Epilogi

Se oli viimeinen yömme yhdessä. Yö, jota ei pitänyt tulla.

Katsoin nukkuvaa miestä, jonka käsi oli ympärilläni. Hän oli kaunis ja minun oli hyvä olla.