4.9.2009

Ongelmanratkontaa

Miehen mielestä oli erittäin epäreilua, etteivät ihmiset, jotka tulivat hyvin juttuun keskenään, saaneet jutskata (ja pussailla) tarpeeksi. Olin asiasta täysin samaa mieltä.

Kuinka voisin nähdä hänet muutenkin kuin vartin verran parkkipaikalla? Minulla ei ollut käytettävissäni lapsenvahtia, enkä halunnut vetää Poikasta mukaan kuvioon. Ja kuitenkin halusin nähdä hänet, minun oli pakko nähdä hänet.

En tarttunut oljenkorteen, tartuin teelehtiin. Jos jo yhdet treffit oli pystytty järjestämään sunnuntaina yhdeksältä, miksei toisetkin?

- Uskallatko tulla teelle, kun olen laittanut Poikasen nukkumaan?

Mies ei pelännyt mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti