2.9.2009

Teorioita ja käytäntöjä

Jatkoimme parkkipaikkatreffailua. Palelimme pihalla nähdäksemme toisemme edes vilaukselta. Vaihtaaksemme muutaman sanan. Kietoaksemme kätemme hetkeksi toistemme ympärille. Voidakseni nousta varpailleni yltääkseni suudella häntä. Antaaksemme sisältöä kerrostalokyttääjien elämään.

Erään kohtaamisen jälkeen lähetin hänelle viestin, jossa tiedustelisin voisiko hän ystävällisesti käskeä itsensä pois päästäni.

"Heh, en missään nimessä voi. En ennenkuin teet saman itse. Tiedätkö, että oot nokkela, fiksu, sanavalmis, viehättävä ja muutenkin vastenmielinen. TEORIASSA suhun vois vaikka ihastua? Vaarallista."


Minä en ollut ihastunut teoriassa. Olin ihastunut käytännössä. Pahasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti