3.9.2009

Peikot

Mies pyöri päässäni. Koko ajan. Kieppui. Hurjaa vauhtia. Hän täytti kaiken tilan.

Se oli pelottavaa, huolestuttavaa, hämmentävää.

Pelkäsin, että lopulta se olisin taas minä, joka välittää enemmän. Että hän vain pelaa minulla, kokeilee saisiko taas yhden naisen ihastumaan itseensä. Se ei haittaisi, jos emme sopisikaan toisillemme, jos löytäisimme syyn miksi emme voi sietää toisiamme. Mutta jos hän pomputtaisi ja pelaisi, rikkoisi minut. Tahallaan. Sitä minä pelkäsin.

Mutten voinut olla ihailematta hänen vahvuuttaan, älykkyyttään - sitä, että hän haastoi minut, ei ollut minua alempi. Veto, jota häntä kohtaan tunsin oli niin suuri, että se pelotti minua.

Minä halusin häntä. Hänet.

Ja mietin montaako naista hän pyöritti samaan aikaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti