Olin sanonut miettiväni asiaa ja sen tein:
Totesin olevani sekaisin Sankarista.
Miksi? Koska tuntui niin kovin hyvältä olla lähellä, nukkua yhdessä, koskettaa.
Miksi se tuntui hyvältä? En tiennyt. Koska minulla oli tunteita häntä kohtaan, arvelin.
Mitä voisin tehdä?
a) haudata asian, sopeutua, ottaa käyttöön sijaistoiminnot
b) hyväksyä tunteet, mutta olla tekemättä niille mitään
c) hyväksyä tunteet ja toimia.
Päätin odottaa pari päivää ja antaa myrskyn päässäni rauhoittua. Kun aikaa olisi kulunut ja joitakin palasia loksahtanut päässäni kohdalleen, voisi olla taas aika nähdä Sankari.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti