Heräsin. Peikko istui sänkyni laidalla.
- Ajattele, ajattele miltä Sankari tuoksuu. Ajattele hänen hiuksiaan. Varpaitaan. Ääntään. Sinä haluat hänet. Sinä haluat hänet tänne. Sinä haluat hänet nyt.
- Mene pois.
Mutta ei sanoissani ollut enää pontta. Pikkupeikkoni oli oikeassa, minä halusin hänet. Silloin. Nyt. Heti.
"Tuletko?"
":D"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti