13.2.2010

Hyvää ja kaunista

Kello oli paljon ja makuuhuone pimeä, mutta me emme nukkuneet. Silitin Sankarin hiuksia. Hän katsoi minua.

- Sä olet nätti pimeässäkin.

Se oli niitä harvinaisia hetkiä, kun kaikki oli hyvin. Hetki, jona en olisi muuttanut mitään itsestäni enkä ympäriltäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti