skip to main
|
skip to sidebar
Teetä kahdelle
ja pala tai pari suklaata
24.1.2010
Fysiikkaa
Minä olin hän olimme me hikinen, henkeä haukkova sekasotku.
- Kyllä tässä täytyy olla jotakin kemiaa, hän sanoi ennen kuin nukahti viereeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
NÄIN MINÄ SEN MUISTAN.
Repeat
...and I still hold your hand in mine, when I'm asleep
...and she can hardly breath without you
Someone I loved once gave me
a box full of darkness.
It took me years to understand
that this, too, was a gift.
Mary Oliver
Blogiarkisto
►
2019
(1)
►
tammikuuta
(1)
►
2011
(1)
►
heinäkuuta
(1)
▼
2010
(175)
►
kesäkuuta
(18)
►
toukokuuta
(34)
►
huhtikuuta
(29)
►
maaliskuuta
(33)
►
helmikuuta
(30)
▼
tammikuuta
(31)
Sitä samaa, eikä mitään uutta
Mistä se parveke tähän ilmestyi?
Nyt
Sanoja, taas.
Logiikan sirpaleita.
Kohtaamisia
Luetut ajatukset
Fysiikkaa
Viesteilyä
Sanojen muoto ja kieli
Ollako vaiko eikö olla
Uutta erilaista sitä samaa
Lähetettyjä ja lähettämättömiä viestejä
Sinä iltana (sinä silloin illalla)
Eräänä sunnuntaina kello kymmenen
Kuuraparta parkkipaikalla
Menneisyyden haamut
Mitä tänään syötäisiin?
Vastauksettomat kysymykset
Kun hän ei ole läsnä
Totuuksia
Itsestäänselvät vastaukset
Näin, tässä, nyt.
Minuakin hymyilytti
Se oli hyvä sunnuntai
Tuloja ja menoja
Hah!
Paljon puhetta, vähän toimintaa
Eikä pieni pää saa itseltään rauhaa
Ystävällinen tiedustelu
Missä mennään? Vai mennäänkö missään?
►
2009
(18)
►
joulukuuta
(4)
►
syyskuuta
(5)
►
elokuuta
(9)
Minä olen
Rara
Jos olisin eläin, olisin lentävä kissa.
Tarkastele profiilia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti