Puhelin piippasi viestiä väärältä ihmiseltä. Yksi niistä ihan kivoista kyseli leffaan. Minua ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.
Mietin miksi ihastun siihen, joka on vaikeimmin saavutettava. Jos vain olisin halunnut, olisin saanut ihan kiva, fiksun miehen, joka olisi pitänyt minua ihastuttavana ja ihmeellisenä. Miksi en halunnut sellaista, miksi halusin juuri tuon, josta ei ottanut selvää. Sen, joka ei osannut sanoa mitä haluaa. Tai ei tiennyt.
Sankari sanoi jotain, silloin hyvänä sunnuntaina kun nukahdin hänen sänkyynsä, viimeikseksi ennen unta: tämähän alkaa olla vaarallista ja jotain. Minä mietin mitä hän tarkoitti, mutta en kysynyt. Hän silitti kevyesti poskeani, kun oletettavasti ajatteli, että nukuin jo. Olisiko hän tehnyt niin, jos ei olisi ollut edes hieman ihastunut minuun? Jos olisin ollut pelkkä pano, olisiko hän pitänyt minusta kiinni nukkuessaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti