28.1.2010

Sanoja, taas.

Jos en syystä tai toisesta osaa sanoa asioita ääneen, kirjoitan ne. Sankari harrasti samaa. Sähköposti oli keskeinen väline kommunikaatiossamme.

Sankari avasi hetkeksi haudatun tunnetason keskustelun kertomalla - kirjallisesti - että edellisen kerran lakanoissa piehtaroidessamme hänelle oli tullut juuri-nyt-on-hyvä -olo. Hän sanoi sen olevan iso asia ja halusi siksi kertoa tunteesta minullekin. Vastasin, ettei meidän selvitysprojektimme - miksi emme voisi sietää toisiamme - oikein etene. Asiasta päätettiin keskustella. Kasvotusten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti