Ai niin

Toisen ja kolmannen päätöstilaisuuden välissä, kun otettiin Sankarin halusta etäisyyttä, hän kirjaili minulle näin:

"Mitä helevettiä siis teemme? A) Tavataan kun pystytään, kyllä ne asiat siitä suttaantuu. B) Tavataan kun panettaa ihan liikaa, kyllä se vanha kunnon fysiikka meidät yhteen ajaa, kirjaimellisesti. C) Tavataan kun on tarve selvittää/selventää asioita puhumalla, puheen jälkeen/ennen: lue kohta B). D) Tavata ei, hampaat irvessä, kyllä se siitä unehtuu.

Välillä melkein vituttaa kun oot niin ristiriitainen persoona, en sano ettenkö itse olisi, mutta nyt ei puhuttukaan minusta. Suhtautumistani sinuun on välillä vittumaisen vaikea määrittää. Pyydä(n) anteeksi!

Näkisin, että olemme kuitenkin valitettavasti sen verran kiinnostuneita toistemme pers... persoonallisuuksista että silloin kun olisi aika sanoa hei hei, alamme huudella perään: " Anteeksi, voisinko vielä kysyä yhtä asiaa...", " Sulta unohtui tämä...", "Voisitko vielä jäädä yhdeksi xxx..." jne."