Päätöstilaisuuden (osa kolme) jälkeisenä aamuna Sankari lähetti viestin, että oli mukava nukkua. Jo herätessäni olin ollut pihalla tilanteesta, viesti tiputti minut kärryiltä kokonaan. Pidimmekö etäisyyttä vai emmekö pitäneet? Mitä se mies oikein meinasi? Kuuluikoi edellispäivä kategoriaan nähdään kun panettaa liikaa vai olimmeko yrittäneet selventää asioita ja jos kyllä, niin mihin suuntaan?
Olin niin ymmälläni, että koko Sankari alkoi kyllästyttää minua. Tilanteeseen oli tultava muutos. Mutta oliko muutos enää edes mahdollinen - olimme hapuilleet jo kauan. En jaksanut pähkäillä asiaa, joten kysyin ihan suoraan näimmekö edellisenä iltana, koska panetti liikaa ja onko nyt tarkoitus jatkaa etäisyyttä.
"Mikä kärry? Hä? Joo, ei. Ei olla etiäisiä, siis jos ei haluta. Ollaan vaan problemaattisia. Mistä minä mitään tiedän? Sun vieressä on hyvä nukkua, sen verran tiedän."
Minua väsytti. Emme me voineet vain palata siihen mitä oli jo ollut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti