Näin ei voi jatkua

Pitkästä aikaa joimme teetä yhdessä ja söimme suklaata. Meillähän on koko kesä aikaa, sanoi Sankari parissakin eri yhteydessä.

Yöllä näin epämiellyttävää unta. Oli helpottavaa herätä ja huomata, että vieressäni nukkui Sankari.

Silloin ymmärsin, etten ollut enää häneen ihastunut. En samalla tavalla kuin aikaisemmin. En leijaillut enää pilvissä hänet nähdessäni. En minä ollut häneen kyllästynytkään. Nautin edelleen hänen seurastaan. Viihdyin. En halunnut lähteä siitä mihinkään. Mutta olin pisteessä - joko minun oli saatava ihan oikeasti rakastua häneen, pystyttävä etenemään tunteissani tai annettava olla.