9.3.2010

Nyt

Vinski pyysi kohteliaasti, mutta lyhytsanaisesti, palauttamaan kirjansa. On se minullakin ollut mielessä, mutta en ole saanut aikaiseksi. Teen sen huomenna. Palautan kirjan ja samalla piirrän jälleen yhden pisteen.

Olen ajatellut Vinskiä. Kaivannut häntä. Olisin mielelläni ollut hänen ystävänsä. Olisin mielelläni pitänyt hänet ystävänäni.

Mutta kaikkea ei aina voi saada. Ei edes joka toinen kerta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti