15.5.2010

Nyt

"jos käännyt katsomaan
taaksesi, näetkö silloin eteen
asfaltti on armoton
alusta kompastua
kun ilmalento alkaa
on hyvä antaa sen tapahtua

kädet osuu maahan
ja ensimmäinen ajatus on olla
nousematta enää koskaan
luovuttaa suosiolla
jäisit vaan siihen eikä kukaan tulisi
tulisi yö ja kasvattaisit juuret maahan
tuntisit, sen sydän lyö
olisit puu, olisit jotain oikeaa ja suurta
olisit vuori joka vavahduttaisi maan kuorta"

(Tulivuoria, Pariisin Kevät)

...joskus puoli ihmisikäää sitten kirjoitin tarinan ihmisestä, joka halusi olla puu. Hän oli kyllästynyt ihmisyyteen, hän halusi olla puu.

Minä tiedän miltä hänestä tuntui.

Mutta toisin kuin hän, minä taidan herätä huomennakin ihmisenä ihmisten maailmaan.

Ei minusta taida olla puuksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti