Se oli hyvä reissu. Tulimme Vinskin kanssa hyvin toimeen, vaikka hengasimme melkeinpä koko ajan yhdessä - kaikkia ihmisiä ei jaksa katsella tunnista ja päivästä toiseen. Vinskiä jaksoi. Kaverina.
Kavereina reissuun oli lähdetty ja matkan aikana minun mieleni Vinskin suhteeen vahvistui - minä tykkäsin hänestä kovasti, viihdyin seurassaan, mutta ilmeni syy ja toinenkin, joiden takia en enää nähnyt hänessä potentiaalia muuksi kuin kaveriksi.
Niin, ja sitten oli se kolmas syy. Sankari. Mies, joka asui päässäni, piipitti puhelimessani ja piti panttivankinaan melkoista osaa sydämestäni.
Matkan aikana selvisi muuten myös, että Sankari oli syy siihenkin, että Vinski ilmaantui elämääni; Vinski oli kuullut minusta kuukausien saatossa tarinan jos toisenkin ja ajatellut, että meillä voisi hyvinkin olla jotakin yhteistä, ja kun hän sitten bongasi minut netistä, olivat keitoksen ainekset kasassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti